Kööpenhamina, joka oli halunnut tulla maailman ensimmäiseksi "hiilineutraaliksi" pääkaupungiksi, hylkäsi tämän "upean" tavoitteen.
Tanskan Kööpenhaminan pormestari Sophie Annoson ilmoitti 24. elokuuta julkisesti, että Kööpenhamina luopuu väliaikaisesti tavoitteesta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä.
"On erittäin ärsyttävää, että emme pysty [saavuttamaan hiilineutraaliutta] vuoteen 2025 mennessä. Olen todella surullinen", Annoson kertoi Tanskan yleisradioyhtiölle.
Annosonin mukaan hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi hiilipäästöjen vähentämiseen keskittynyt ympäristöyhtiö Amager Island Resource Center aikoo rakentaa Kööpenhaminaan polttolaitoksen, joka ottaa talteen osan polttoprosessin aikana vapautuneesta hiilidioksidista ja puristaa sitä. Varastoitu maan alle, mikä edistää hiilineutraaliustavoitteita.
Kööpenhaminan hiilineutraaliustavoite on kuitenkin keskeytetty, koska oma pääoma ei pysty täyttämään valtion rahoitusta koskevia vaatimuksia hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa.
Tämä tulos on huikea. Kööpenhamina, joka on lähtenyt vihreän ja kestävän kehityksen tielle jo 1970-luvulla, on aina ollut kaukana maailmanlaajuisen "hiilineutraaliuden" vauhdissa.
Kööpenhaminassa vuonna 2009 asetettiin tavoitteeksi rakentaa maailman ensimmäinen "hiilineutraali" pääkaupunki vuoteen 2025 mennessä. Samana vuonna Kööpenhaminan ilmastosuunnitelmassa ehdotettiin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 20 prosentilla vuonna 2015 vuoteen 2005 verrattuna. Tämä tehtävä valmistui etuajassa vuonna 2011.
Kööpenhaminan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2012 Kööpenhaminan vuoden 2025 ilmastosuunnitelman, jossa laadittiin joukko suunnitelmia maailman ensimmäiselle "hiilineutraalille" pääkaupungille vuoteen 2025 mennessä. Siinä keskitytään pääasiassa energiankulutukseen, energiahuoltoon, vihreään matkustamiseen ja muihin tärkeisiin näkökohtiin, kuten vihreän uusiutuvan energian, kuten tuulienergian, tarmokkaaseen kehittämiseen, kansalaisten kannustamiseen valitsemaan vihreää matkustamista sekä vihreiden rakennusten ja muiden 50 erityishankkeen edistämiseen.
Tähän mennessä Kööpenhaminan hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 80 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna.
Itse asiassa Tanska ei ole ainoa, joka muuttaa hiilineutraaliustavoitettaan. Aiemmin Saksa oli peruuttanut ilmastotavoitteensa "saavuttaa hiilineutraalius energiateollisuudessa vuoteen 2035 mennessä" muutettavassa lakiesityksessään. Kohde".
On kuitenkin syytä huomata, että Saksan ilmastotavoitteella ei ole suunnitelmia hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ja virallinen päästövähennystavoite on hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä. Lisäksi vuoden 2035 tavoitteena on 100% uusiutuvan energian tuotanto, joka on pääasiassa virransyöttöpuolen tavoite.
Siksi Saksan olisi tarkalleen ottaen luovuttava vuoden 2035 tavoitteestaan, joka on 100-prosenttisesti vihreää sähköä.
Asiaa pahentaa vielä se, että Saksa on myös ilmoittanut lämpövoiman uudelleenkäynnistämisestä ja luopunut samalla vuoden 2035 vihreästä tavoitteestaan. Saksan liittovaltion varakansleri ja talousministeri Robert Habeck ilmoitti 19. kesäkuuta, että Saksa käynnistää hiilivoimalat uudelleen; Haydenin hiilivoimala Root-alueella käynnistyy uudelleen 29. elokuuta, ja sen odotetaan alun perin toimivan huhtikuun 2023 loppuun asti, mikä auttaa lievittämään Saksan tänä talvena kohtaamaa energiapulaa.
Jotkut uskovat, että Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin aiheuttamaa Euroopan energiakriisiä ei ole lievennetty, ja yhä useammat maat käynnistävät lämpövoiman uudelleen tulevaisuudessa, ja myös edellä mainitut tapaukset hiilineutraaliustavoitteen hylkäämisestä ja keskeyttämisestä lisääntyvät.