Energiatutkimuslaitos Rystad Energy odottaa EU:n vuoden 2030 aurinko- ja tuulivoimantuotantotavoitteiden ylittyvän.
Euroopan energiamarkkinoiden myllerryksen koettuaan vuonna 2022 hallitukset alkavat keskittyä vastaamaan pitkän aikavälin energiatarpeisiin kestävällä ja turvallisella tavalla. Uusiutuvan energian sähköntuotannon odotetaan kasvavan varmasti eksponentiaalisesti, mutta suurilla osilla aurinko- ja tuulivoimatuotannosta on vielä ratkaisematta ongelmia, kuten tarve käsitellä verkkojakelua ja kausiluonteisen kysynnän äkillisen kasvun aiheuttamaa tasapainoa.
Vuonna 2022 Venäjän Eurooppaan suuntautuvan kaasuputken seisokkiin, Ranskan ydinvoiman katkoksen ja vähäisen vesivoimantuotannon vaikutuksesta Euroopassa sähkön hinnat nousivat Euroopassa huippukorkealle tasolle, yli 700 euroon megawattitunnilta. Tämä on saanut hallitukset ympäri maailmaa uhraamaan kestävän kehityksen ja käyttämään jälleen hiiltä sähköntuotannossa energiavarmuuden varmistamiseksi. Tiedot osoittavat, että Euroopassa hiilivoimantuotanto kasvoi 5 prosenttia vuonna 2022 verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Euroopan energiakriisi tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuden kehittää uusia normeja. Otetaan esimerkkinä Euroopan unionin REPowerEU-suunnitelma, joka nostaa uusiutuvan energian sähköntuotannon tavoitetta 40 prosentista 45 prosenttiin koko sähköntuotannosta vuonna 2030. Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisääminen nopeuttaa EU:n hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ja vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineet. Tämän vuoden loppuun mennessä Rystad Energy odottaa EU:n saavuttavan 211 GW aurinkosähkökapasiteetin ja 214 GW tuulivoimakapasiteetin. Tuuli- ja aurinkovoimantuotannon osuus EU:n sähköntuotannosta on 31 prosenttia, ja EU:n kokonaissähköntuotannon odotetaan nousevan 3 019 terawattituntiin (TWh) vuonna 2023.
Lisäksi aurinkoenergian ja maatuulivoiman sähkön tasoitu hinta (LCOE) on laskenut Euroopassa noin 50 euroon megawattitunnilta, mikä on puolet maakaasun ja hiilivoiman LCOE:stä. Taloudellisesti katsottuna on taloudellisempaa rakentaa uutta aurinko- ja tuulivoimaa kuin jatkaa olemassa olevien maakaasuvoimaloiden käyttöä.
Vuoteen 2030 mennessä aurinkosähkön tuotantokapasiteetin arvioidaan olevan 490 GW ja tuulivoiman 375 GW. Tuolloin tuuli- ja aurinkovoiman osuus EU:n sähkön kokonaistuotannosta on 53 prosenttia, mikä ylittää REPowerEU:n ehdottaman 45 prosentin tavoitteen.
Tietysti äskettäin asennetun uusiutuvan energian sähköntuotantokapasiteetin ei tule vain korvata osaa fossiilisten polttoaineiden sähköntuotannosta, vaan sen on myös kyettävä vastaamaan odotettavissa olevaan uuteen sähkön kysyntään. Sähkön kysynnän odotetaan kasvavan 2 %:n vuosittaisella kasvuvauhdilla (CAGR) seuraavien 30 vuoden aikana.
Samalla lähetettävä tuotantokapasiteetti on kriittinen tekijä pitkän aikavälin luotettavuuden varmistamiseksi sekä aurinko- ja tuulituotannon vaihtelevan luonteen tasapainottamiseksi ja tukemiseksi. Jossain määrin akkuenergian varastointijärjestelmät (BESS) voivat tarjota tämän tasapainotuskyvyn, mutta akkuenergian varastointiteknologian kehitystä on parannettava, jotta siitä tulisi kilpailukykyisempi hinta. Koska tällä hetkellä energian varastoinnin (LCOS) keskimääräinen tasoitettu hinta MWh on 135 euroa, mikä on kalliimpaa kuin olemassa olevat kaasuvoimalaitokset.
Arvioidaan, että BESSin asennetun kapasiteetin odotetaan kasvavan 55 GW:iin vuoteen 2030 mennessä ja 418 GW:iin vuoteen 2050 mennessä. Näiden kapasiteettien akkuvarastointi ei kuitenkaan vielä pysty täyttämään kaikkia tämän prosessin odotettuja vaatimuksia. Siksi sitä täydennetään myös maakaasun tuotannolla, erityisesti Euroopan talvikaudella, jolloin energian kysyntä on korkea. Tämän seurauksena näiden voimalaitosten on saatava kapasiteettitukea pysyäkseen toiminnassa huolimatta maakaasun tuotannon alhaisesta käyttöasteesta, ja niiden on myös jatkettava maanalaisten kaasuvarastojen käyttöä vastatakseen kausiluonteiseen kysyntään.