EU:n politiikan mukauttaminen energiapulan alettua ja suunta alkaa muotoutua. EU:n äskettäinen siirto sisällyttää ydinvoima ja kaasu kestävän rahoituksen luokkaan on merkki. Ydinvoiman osalta EU:ssa on aina keskusteltu ydinvoimaa edistävistä ja ydinvoimasta miinanta-näkemyksistä. Viime vuosien suorituskyvystä päätellen näyttää siltä, että ydinaseriisuntalaisten äänet ovat voittaneet. Niistä ydinvoimajätti Ranska aikoo vähitellen vähentää ydinvoimansa määrää.
Nyt kun tilanne on muuttunut äkillisesti, ydinvoiman mahdollisuudet näyttävät yhtäkkiä kasvaneen. Euroopan komissio totesi lausunnossaan, että joissakin tapauksissa ydinvoimaa ja maakaasua olisi pidettävä siirtymäajan energialähteinä energiasiirtymäprosessissa. Riittävällä ydinvoimansyötöllä voidaan saavuttaa alhaiset vedyn tuotantokustannukset, ja "keltaisella vedyllä" voi olla keskeinen rooli vetyenergiatalouden kehittämisessä. EU:lla ei tietenkään ole edellytyksiä ydinvoiman kehittämiselle, vaan se edellyttää, että uusilla ydinvoimahankkeilla on oltava suunnitelmat, varat ja paikat radioaktiivisen ydinjätteen turvallista loppusijoitusta varten ja että ydinvoimalat täyttävät vaatimukset, joiden mukaan ympäristölle ei aiheudu suurta haittaa. Nämä säännökset ovat kuitenkin pohjimmiltaan vain virkistäytyminen aiemmista ydinvoiman hallintatoimenpiteistä. Ydinvoiman kehittämisen osalta sen aiheuttaman pilaantumisen ehkäiseminen on aina ollut melko tiukkaa eri maissa.
Maakaasupula on aiheuttanut EU:lle tällä kertaa kärsiä. EU:n viimeaikaisissa politiikan mukautuksissa on kiinnitetty erityistä huomiota myös maakaasuun. EU:n maakaasun asema on korvata kivihiili keskittyen energia-alaan. EU:n aiempi painopiste hiilivoiman korvaamisessa perustui vihreään ja uusiutuvaan energiaan. Kun viime vuoden äärimmäiset sääolosuhteet aiheuttivat uusiutuvan energian järjestelmän toimimatta, EU:n oli käännyttävä takaisin ja luotettava maakaasuun ja hiileen hätäavun osalta. MAAKAASUN tuotannolle, kuten sähkölle, EU on esittänyt uusia vaatimuksia. Erityisesti uusien kaasuvoimahankkeiden hiilipäästöintensiteetin on oltava alle 270 g/kWh, ja ne on lisensoitava vuoden 2030 loppuun mennessä. Jos tätä asetusta tarkastellaan tarkasti, sillä on itse asiassa virkistämisen ominaisuudet.
Yhdysvallat on aina ollut merkittävä maa ydinenergian kehittämisessä ja käytössä, ja ydinvoiman osuus sen virtalähteestä on suhteellisen suuri. 1970-luvun Three Mile Islandin ydinvuodosta huolimatta koko Yhdysvallat on aina ollut suvaitsevaisempi ydinvoimaa vastaan. Tämä on merkittävä ero Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Maakaasu on yhdysvalloille tärkeämpää. Liuskevallankumouksen jälkeen maakaasun asema primaarienergialähteissä Yhdysvalloissa on noussut nopeasti. Yhdysvallat, kuten Euroopan unionikin, ei säästy energiapulalta vuonna 2021. Energiapula on johtanut hiilen, kaasun ja jopa uraanin hinnan jyrkkään nousuun Yhdysvalloissa. Energiapulan jälkeen Yhdysvaltojen politiikan mukauttaminen on Euroopan unionin peruslogiikan mukaista. Yhdysvaltain tuore energiapolitiikka on korjannut uutta politiikkaa vuoden alussa, ja öljyn ja kaasun etsintä- ja kehitystyön tukea on lisätty merkittävästi. Yhdysvaltojen maakaasun resurssipotentiaali on valtava, ja liuskevallankumouksen voimavarapohja on jatkumista ja kehittämistä varten. Maakaasun tuotannon voimakasta kehittämistä kivihiilivoiman tuotannon korvaamiseksi olisi jatkettava pitkään. Ydinvoiman osalta Yhdysvalloissa on vielä runsaasti kehitysvaraa. Yhdysvaltain edustajainhuoneen ilmastokriisikomitea julkaisi vuonna 2020 raportin, jossa ehdotettiin tavoitetta saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt koko Yhdysvaltain taloudessa vuoteen 2050 mennessä. Ilmastokriisin toimintasuunnitelmaan sisältyy tuki nykyisten ydinvoimaloiden pitämiseksi toiminnassa ja kehotetaan kongressia tukemaan kehittyneen ydinteknologian kehittämistä. Yhdysvaltojen energiapulan jälkeen ydinvoiman kehityssuuntaus ei heikkene tai edes vahvistu.
Hiilineutraaliuden suunta on epäilemättä oikea ja täyttää ihmisyhteiskunnan kestävän kehityksen perusvaatimukset, mutta tietä on tutkittava ahkerasti. Viime vuoden aikana maailmanlaajuinen energiahuolto on nähnyt monia epäsyiyksiä ja epäharmoniaa. Keskeinen tie kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan on energiarakenteen mukauttaminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Energian kokonaiskulutuksen hallinta energiatehokkuutta parantamalla ja hiilidioksidipäästöjen hallinta rakennesopeutuksen ja teknologisen kehityksen avulla ovat kaikkien maiden pitkän aikavälin toimia. Hiilineutraaliuden edistämisen osalta fossiilisen energian korvaamista uudella energialla ei voida korostaa liikaa. Energia on voimanlähde ihmiskunnan toiminnalle. Jotta minkä tahansa maan taloudellinen ja sosiaalinen toiminta toimisi sujuvasti, on ensin saavutettava vakaa energiahuolto ja pyrittävä vihreään ja vähähiiliseen vakaan tarjonnan pohjalta.
Euroopan ja Yhdysvaltojen viimeisimpien energiapoliittisten mukautusten objektiivista arviointia olisi pidettävä maanläheisenä ja käytännöllisenä liikkeenä. Äskettäin Yhdysvaltain energiaministeriö ilmoitti virallisesti energiakehityksen saavutuksista vuonna 2021. Puhtaan energiateknologian läpimurtoihin sitoutumisen pääaiheena on CCUS-teknologian tarmokas kehittäminen fossiilisen energian tukemiseksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.